Kesää ja kliseitä

Hups! (Olen käyttänyt tätä aloitusta aikaisemminkin tänä vuonna. Meneillään virallinen hupstailuvuosi.) Mutta se on täällä taas. Kesä. Aurinko. Pitkät valoisat yöt. Sade. Epämääräiset ennusteet, että helle tulee, eipäs tulekaan. Veneet Näsijärven selällä. Hiki. Lasten kiljunta. Aikuisten täyttämät terassit. Liian lyhyet shortsit. Palaneet olkapäät. Jäätelökioskit. Niin, tiedättehän, mitä tarkoitan. Kesä. Täydessä vauhdissa. Oma kesäni alkoi vastatuulella, mutta johan koko talvi olikin pelkkää myötätuulta. Yritän ajatella, että tälläkin on tarkoitus. Aika kliseistä, mutta ehkäpä liiassa myötätuulessa iskisi vauhtisokeus. Kissani asteli sateenkaarisillalle. 19 vuotta kestäneet maalliset kissanpäivät päättyivät. Uskon kuitenkin Pepin olleen onnekas ja onnellinen mamu. Löysin rinnastani kyhmyn. Kävin elämäni ensimmäisen kerran mammografiassa. Pelkäsin helvetisti, mutta samaan aikaan elin hetkessä lujemmin kuin koskaan aikaisemmin. Piru olkapäälläni kuis