Pelastusmekko

Täällä blogimaailmassa joku fiksu ja viisas on lanseerannut käsitteen Pelastusmekko. En pysty linkittämään alkuperäistä, koska olen itsekin kuullut sen lainattuna ja en löytänyt enää sitä postaustakaan, missä siihen alunperin törmäsin. Mutta täysin tarpeellinen käsite. Tosin sen todellisen arvon ymmärtää vasta joutuessaan kaaottiseen mekkohätään useamman kerran.



Tällä hetkellä tärkein ja rakkain pelastusmekkoni on Marimekon "Tiimalasi". Mekko on ollut itselläni reilun vuoden, jonka aikana olen ylentänyt sen tähän kunnialliseen virkaan. Tämä tuli lopullisesti selväksi juhlaviikkojen aikana, kun tilaisuuteen suunniteltu asu ei tuntunutkaan omalta. Sitten on kaksi minuuttia aikaa keksiä joku muu. Vaatehuoneen rekistä pelastusmekko tarjoaa auttavan kätensä ja huutaa: "Tässä olen, ei mitään hätää! Odota, että pukeuden päällesi." 



Mekko on paksua puuvillaa, tyköistuva ja takana on koko selän mittainen, leveä, metallinen vetoketju. Vaikka se nuolee kroppaa, se on silti mukava päällä. Tilanteesta riippuen sen kanssa voi laittaa niin tennarit kuin korkkarit ja aina se toimii, kerta toisensa jälkeen. Pelastusmekko kerää myös aina kehuja naisilta ja katseita miehiltä.





Minulta löytyy hirvittävän paljon niin selfieitä kuin muiden ottamia kuvia "Tiimalasi" päälläni. Ihan kuin en omistaisi muita mekkoja. Pelastusmekko taitaa ansaita pienen kesäloman. Mutta mikähän mekko pelastaa kesäni?


Alin kuva minusta by Katri Musturi


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nostalgiaa (Makrotex-kuvahaaste)

Mansen blogikirppiksen tunnelmia