Torson takana

Juhannuksen aikaan Willa Laina Marian talon edessä oleva niitty muistuttaa Van Goghin maalausta . Katso vaikka itse! Juhannuksena päivitin aikansa eläneen taian itselleni sopivaksi, toki perinteitä kunnioittaen. Poimin yhdeksän kukkaa , tein pieniä kimppuja ja mielessäni mantrasin yhdeksän taikaa, jotka ansaitsen toteutuvaksi. Päivitetyllä menetelmällä ei tarvitse etsiä yhdeksää niittyä; kukat voi poimia tien varrelta, puusta tai naapurin kukkamaasta. Eikä niitä tarvitse laittaa tyynyn alle, ihan vain kauniisti ikkunalle tai pöydälle. Kuningatar Laina Maria pitää huolen maagisista voimista , kesäöinäkin, vaikka on enemmän valoa kuin varjoja . Loppuvuoden nautin näiden taikojen toteutumisesta. Helppoa, eikö?     

Täällä blogimaailmassa joku fiksu ja viisas on lanseerannut käsitteen Pelastusmekko . En pysty linkittämään alkuperäistä, koska olen itsekin kuullut sen lainattuna ja en löytänyt enää sitä postaustakaan, missä siihen alunperin törmäsin. Mutta täysin tarpeellinen käsite. Tosin sen todellisen arvon ymmärtää vasta joutuessaan kaaottiseen  mekkohätään  useamman kerran. Tällä hetkellä tärkein ja rakkain pelastusmekkoni on Marimekon  "Tiimalasi". Mekko on ollut itselläni reilun vuoden, jonka aikana olen ylentänyt sen tähän kunnialliseen virkaan.   Tämä tuli lopullisesti selväksi juhlaviikkojen aikana, kun tilaisuuteen suunniteltu asu ei tuntunutkaan omalta. Sitten on kaksi minuuttia aikaa keksiä joku muu. Vaatehuoneen rekistä pelastusmekko tarjoaa auttavan kätensä ja huutaa: " Tässä olen, ei mitään hätää! Odota, että pukeuden päällesi."  Mekko on paksua puuvillaa, tyköistuva ja takana on koko selän mittainen, leveä, metallinen vetoketju. Vaikka se nu

Blogini täytti eilen vuoden! JEI! 1.6.2014 kirjoitin ensimmäisen postauksen. Vain kaksi lausetta , mutta alku sekin. Muutama päivä ennen tuota suurta hetkeä meni blogin pohjan luomiseen ja muistan sen hieman hermoja raastavana aikana. Kesäkuun 1. päivä se oli siinä mallissa, että päätin aloittaa. Olin saanut valmiiksi erään pitkän kirjoitusprojektin ja siksi oli hyvä hetki käydä käsiksi seuraavaan. Blogin aloittamista olin miettinyt jo pitkään. Tarkemmin ajatellen olisin voinut aloittaa tämän paljon aikaisemminkin, mutta jostain syystä 1.6.2014 oli kirjoitettu tähtiin.  Mietin pitkään, mistä kirjoittaisin. Helpompaa kuulemma olisi, jos fokusoituisi yhteen aihealueeseen. En halunnut rajata blogiani yhteen asiaan, joten olen postannut tänne asioita koko elämästäni. En kuitenkaan yksityiskohtaisesti, koska niitä varten on oma, henkilökohtainen päiväkirja . Kirjoitan mieluiten pienistä, ohikiitävistä mutta merkityksellisistä hetkistä, kauniista ja inspiroivista asioista. N