Vihreät lätyt

Luonnoskirjani sivulle nro. 33 oli unohtunut äidin sanelema muistiinpano nimeltä Nokkoslätyt. Onneksi myös kaapin kaukaisempaan kulmaan, sinne minne en ylety ilman jakkaraa, oli unohtunut se tarpeellisin raaka-aine; purkillinen kuivattuja nokkosia. Hieman ylpeä olen itsestäni, että jaksoin alkukesästä rämpiä keskelle nokkospuskaa ja keräillä talteen tämän villin, vihreän ja kädet polttavan superfoodin


Vanha valurautapannu ei nyt ihan kympillä ystävystynyt keraamisen lieden kanssa. Ongelmana kenties sukupolven tai kahden välinen kuilu. Keskimmäinen lätty lähes paloi ja ulommaiset kypsyivät hitaasti, reuna kerrallaan.




Hyviä niistä silti tuli. Kesäisiä, jos ihan tarkkoja ollaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Linssi-punajuurilaatikko (vegaaninen)

Muistoja Mansen blogikirppikseltä

Kaikki häipyy, on vain nyt - Summa summarum 2016