Reseptiretroilua

Matkalla Willa Laina Mariaan piipahdin paikallisessa, minimaalisessa ja sympaattisimmassa lähipuodissa, mitä kylästä löytyy ja joka ansaitsee ihan oman postauksensa ja jonka laitan kun maalaiselämän kiireiltäni ehdin. Valmiiksi pakatut avomaan kurkut vaativat päästä matkaani, vaikka aluksi minulla ei ollut mitään ajatusta, mitä niistä tekisin. En ole mikään huippukokki ja blogistani ei koskaan tule ruokablogia, mutta silloin tällöin kokkaaminen ja uusien reseptien kokeileminen, varsinkin lomalla, on varsin rentouttavaa ja terapeuttista, joten en paljon vastustellut avomaan kurkkujen pyrkimistä mukaani. 

Jostakin muistini syövereistä heijastui mieleeni kuva ja maku kurkkusalaatista, jota joskus 80-luvulla, ollessani pikkuneiti, tarjoiltiin mielestäni kaikissa pöydissä. No, ainakin lapsuudenkodissa ja mummolassa. Muistan jopa itse osallistuneeni sen valmistamiseen isoäidin varmaankin "todella tarpeellisena ja tehokkaana" oikeana kätenä. Jossain vaiheessa tuntemattomattomasta syystä, kurkkusalaatti häipyi vähin äänin pöydistä. Tai paremminkin sen valmistus loppui. Tekijät laiskistuvat tai ehkä sen valmistus ei enää ollut trendikästä. Joka tapauksessa siitä on ikuisuus, kun olen viimeksi maistanut sitä.

Koska elämä Willa Laina Mariassa on aitoa maalaiselämää ja menneet vuosikymmenet muistuttavat itsestään harva se hetki, päätin kokeilla tätä kurkkusalaattia. Tarvittavat raaka-aineet ovat yksinkertaisia ja löytyivät helposti eikä ohjettakaan tarvinnut kauaa etsiä.

  



  
Ohjeen lainasin täältä täältä

Aamulla totesin sen olleen varsin hyvä; tuoksuu ja maistuu juuri siltä kuin 80-luvulla isöäidin valmistamana, ja maku todennäköisesti vain paranee, kun ainekset saavat muhia etikkaliemessä. Retroa, ennenkaikkea retroa koko homma! Nam!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistoja Mansen blogikirppikseltä

Linssi-punajuurilaatikko (vegaaninen)

Kaikki häipyy, on vain nyt - Summa summarum 2016